Mihin tarvitsemme selkokieltä? | Plotti

Selkokieli on tiettyyn tarkoitukseen kehitetty kielen muoto. Selkokielessä kieltä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Selkokieli voi olla sekä puhuttua että kirjoitettua. Kirjoitetusta kielessä selkokielen periaatteet ulottuvat sanatasolta aina tekstin typografiaan asti. Puhutussa selkokielessä tärkeitä periaatteita ovat sanavalintojen ja puhetavan lisäksi turvallinen läsnäolo, kuunteleminen sekä kehollisuuden ja fyysisen ympäristön hyödyntäminen puheen tukena.

Selkokieli on suunnattu ihmisille, joilla on syystä tai toisesta vaikeuksia lukea ja ymmärtää yleiskieltä. Syitä selkokielen tarpeeseen on monia. Ne voivat liittyä synnynnäisiin, neurobiologisiin syihin, jolloin selkokielen tarve on usein pysyvää ja elinikäistä. Näiden syiden lisäksi selkokieltä voi väliaikaisemmin tarvita esimerkiksi vasta maahan muuttanut uuden kielen oppija.

Mikäli asiantuntijan roolissa välittää viestiä vastaanottajille, joiden joukossa tietää tai arvelee olevan selkokielen käytöstä hyötyviä henkilöitä, on syytä kiinnittää erityistä huomiota kielen selkeyteen. Toisaalta selkeä kielenkäyttö luonnollisesti tukee aivan jokaisen ymmärtämistä, vaikka erityistä tarvetta selkokielelle ei olisi. Selkokielen periaatteita voikin aivan hyvin soveltaa kaikkeen viestintään.

Yksinkertainen ja selkeä ilmaiseminen on toisinaan yllättävänkin vaikeaa. Selkeä ilmaisu ei esimerkiksi automaattisesti tarkoita kirjoitetun tai puhutun tekstin lyhentämistä tai karsimista; päinvastoin tiivis ja lyhyt teksti voi olla hyvin vaikeaa ymmärtää, jos siitä on karsittu pois kaikki selitykset ja konkreettiset esimerkit. Hyviä esimerkkejä selkokielisistä teksteistä löytyy esimerkiksi Selkosanomista tai Kelan selkosivuilta.

Seuraavaksi on lueteltu seikkoja, joiden avulla omaa viestintää voi muokata selkokielisemmäksi. Aivan aluksi on tärkeää pohtia, kuka on viestin vastaanottaja sekä mitä tietoa ja kuinka paljon hän tarvitsee.

Kirjoitetussa viestinnässä on hyvä kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin:

Suosi lausemuotoista ja informatiivista otsikkoa.
Käytä metatekstiä: kerro, mitä aihetta teksti käsittele ja missä järjestyksessä asiat käsitellään.
Käsittele aihetta mahdollisimman konkreettisesti ja tarjoa esimerkkejä.
Kirjoita oleellisin ja tärkein asia heti koko tekstin ja pidemmässä tekstissä jokaisen tekstikappaleen alkuun.
Puhuttele lukijaa ja käytä 2. persoonaa. Olette saanut tämän viestin, koska…
Kirjoita itsestäsi tai edustamastasi tahosta minä- tai me-muodossa: Lähetämme uuden viestin, jos…
Pyri kirjoittamaan aktiivissa ja käyttämään mahdollisimman vähän eri aikamuotoja.
Käytä yleistä ja mahdollisimman tavallista sanastoa. Selitä vieraammat sanat heti tekstissä.
Pidä lauseet ja virkkeet lyhyinä. Yhdessä virkkeessä ilmaistaan yksi tärkeä asia. Vältä kiilalauseita.
Kiinnitä myös asettelussa sekä fontin koossa ja tyylissä huomiota selkeyteen.

Suullisessa viestinnässä on hyvä kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin:

Luo turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri: ole läsnä ja kuuntele, kysy, anna aikaa miettiä ja vastata.
Kontekstualisoi puheen kohteena oleva asia: mistä puhutaan ja miksi.
Havainnollista puhetta eleiden, ilmeiden, äänenpainon ja materiaalisen ympäristön avulla. Esimerkiksi osoita ja näytä asioita.
Kiinnitä huomiota omaan puhetyyliisi ja pyri tarvittaessa hidastamaan puhenopeutta ja vähentämään puheen määrää. Myös murretyyliset ilmaukset on syytä karsia, tai ne tulee selittää tilanteessa.
Älä kuitenkaan hidasta puhetta luonnottomasti tai puhu aikuiselle kuin lapselle.
Älä puhu tavallista kovemmalla äänellä, jos puhekumppanisi kuulee normaalisti.
Toista tärkeitä sanoja perusmuodossa. Selitä vaikeat sanat.
Ole sensitiivinen, kun korjaat tai autat puhekumppania. Tarjoa oikeita sanoja. Älä keskeytä. Jos puhekumppanisi käyttää väärää ilmausta, älä korjaa sitä suoraan vaan toista oikea ilmaus seuraavassa omassa puheenvuorossasi. Korjaa vain oleellisin sisältö.

Selkokieli kietoutuu vahvasti kielelliseen tasa-arvoon ja saavutettavuuteen. Leskelän (2019, s. 106) sanoin ”kielellisen syrjäytymisen vaara” koskee tällä hetkellä jopa puolta miljoonaa suomalaista. Selkokielen ei ole tarkoitus korvata yleiskieltä, mutta sen avulla voidaan tukea kaikkien osallisuutta ja toimijuutta kielen ymmärtämiseen liittyvistä haasteista huolimatta.

On jokaisen asiantuntijan vastuulla tarjota keskeisin tieto sellaisessa muodossa, että vastaanottaja pystyy sen ymmärtämään. Kuitenkaan tarkoitus ei ole aliarvioida viestin vastaanottajaa. Viestin tyyli pidetään vastaanottajaa arvostavana ja pyritään välttämään esimerkiksi liian opettavaista sävyä.

Kiinnostus selkokieleen on kasvanut viime vuosina selvästi. Selkokieliseen muotoon tulisikin saada kaikki sellainen tieto, jota kansalainen tarvitsee yhteiskuntaan osallistumiseen ja täysivaltaiseen jäsenyyteen. Kansalaistietoa selkokielellä ovat julkaisseet muun muassa Kela ja oikeusministeriö. Netissä ja painettuna ilmestyvä Selkosanomat ja selkoruotsiksi kirjoitettu LL-Bladet tuovat uutisia tarjolle selkokielellä. Myös Yle tuottaa selkokielistä sisältöä. Lisäksi selkokielistä kauno- ja tietokirjallisuutta on jo ilahduttavan paljon saatavilla. Tulevaisuudessa selkokieli tulee olemaan yhä useamman asiantuntijan työkalu ja jopa välttämätön edellytys saavutettavalle viestinnälle.