Tieteellistä kirjoittamista – tai ylipäätään kirjoittamista – opettaessaan tulee usein kehottaneeksi opiskelijoita: ”Keskusteluttakaa käyttämiänne lähteitä keskenään!” Esimerkiksi opinnäytetöissä tavoitteena on muun muassa osoittaa tuntevansa aiheensa kannalta tärkeät lähteet, osaavansa poimia niistä oman työnsä kannalta olennaisen ja vieläpä kykenevänsä muodostamaan lukemastaan analysoinnin kautta uusia merkityksiä, synteesejä.
Ei siis yksin riitä, että osaa toistaa omin sanoin käyttämiensä lähdetekstien ydinasiat; on osattava sijoittaa referoitu aines tekstiinsä siten, että se tukee argumentointia ja solahtaa sutjakasti osaksi kirjoittajan omaa pohdintaa. Kun lähdetekstien sisällöstä olennaisimman poimiminenkin saattaa aiheuttaa ennenaikaisia harmaita hiuksia, voi olla vaikea noudattaa kirjoittamisen opettajan keskustelutuskehotusta.
Tieteellisen kirjoittamisen hallitseminen edellyttääkin tieteellisen lukutaidon hallintaa. Pitää oppia erottamaan olennainen epäolennaisesta, kirjoittamaan siitä omin sanoin ja soveltamaan sitä sopivin osin omaan työhönsä. Ja tällaisen monisyisen ja kompleksisen taidon oppii vain harjoittelemalla.
Viime aikoina olen yrittänyt miettiä, miten juuri lähteiden keskustelutustekniikkaa voisi harjoitella. Olen pohtinut erilaisia tehtäviä ja harjoitusmuotoja ja seuraavaa aion testata syksyn kursseilla.
Paneelikeskustelu
- Valitse jokin aihe (esim. kandityösi aihe tai yksi teema jostakin luentosarjasta) ja perehdy aiheeseen etsimällä siitä tietoa hyödyntämällä erilaisia lähteitä. Tee muistiinpanoja.
- Kuvittele olevasi paneelikeskustelun vetäjä eli paneelin puheenjohtaja. Panelisteina on huolellisesti valittu joukko käsiteltävän aiheen asiantuntijoita (= eri lähteitä). Heidän näkökulmansa ja tutkimustensa tulokset voivat poiketa toisistaan, mutta jokaisen näkökulmasta on hyötyä (= ydinkohdat, oman työn kannalta olennainen).
- Alusta oman työsi aihetta ensin, jotta yleisökin (=lukija) pääsee jyvälle.
- Jaa panelisteille vuorotellen puheenvuorot, joiden tulee olla ytimekkäitä ja tarkoin rajattuja.
- Johda keskustelua ja auta yleisöä seuraamaan keskustelua puheenvuorosta toiseen. Voit myös antaa panelistien kommentoida toistensa puheenvuoroja, mutta muista, että sinä johdat keskustelua.
- Laadi lopuksi puheenvuorojen pääkohdista yhteenveto ja muodosta niiden perusteella oma näkemyksesi käsiteltävästä aiheesta.
Joskus paneelikeskusteluissa käy niin, että kukin panelisti puhuu omiaan, puheenjohtaja ei johda keskustelua tarpeeksi tiukasti eikä nivo repliikkejä toisiinsa, ja lopputuloksena on irrallisten julistusten ja toistensa päälle puhuvien egomaanikkojen kuoro. Vaikka panelistien panos on tässäkin harjoituksessa merkittävä, pääroolissa ja päävastuussa on kuitenkin paneelin puheenjohtaja eli opiskelija.
Katsotaan, saako paneeliharjoitukseni aikaan silkkaa kakofoniaa, typeriä yleistyksiä ja epämääräisiä tulkintoja vai onko siitä jollekulle opiskelijalle todellista hyötyä ja apua lähteiden keskustelutuksessa ja argumentoinnin harjoittelussa.
Hanna Vänskä
Kirjoittaja on yliopisto-opettaja Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa. Hän opettaa äidinkieltä sekä suomea toisena kotimaisena kielenä.
Kuva: Lenz Grimmer (Flickr)
